Aineisto: FI – Matematiikka, lyhyt oppimäärä
3. Juomalaseja mainoksessa
6. Jakaumia, kuvaajia ja todennäköisyyksiä
7. Piparkakkurasiat
10. Terminen talvi
10.A Teksti: Termisen talven määritelmä ja esimerkki
Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevät.
Suomessa termisten vuodenaikojen vaihtuminen määritellään perinteisesti seuraavasti:
kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle
kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin +10 asteen yläpuolelle
syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle
talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin 0 asteen alapuolelle.
Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin, eikä vuodenajan vaihtumisen ajankohta ole suinkaan aina yksiselitteinen.
Nykyään termisten vuodenaikojen vaihtuminen perustuu edellisten viikkojen/kuukausien aikana laskettuun lämpösummaan. Esimerkiksi talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa. Tällöin lämpötilan voidaan katsoa olevan pysyvämmin nollan alapuolella, vaikka yksittäisinä vuorokausina nolla astetta saatettaisiin ylittääkin.
Termisten vuodenaikojen vaihtumisesta viestitään jatkossa vain kerran, kun koko maan päivämäärät voidaan varmuudella todeta. Tällöin Ilmasto-sivuilla olevat kartat päivitetään. Kuukausittain tapahtuvaa seurantaa ei enää tuoteta.
Termisen talven alkamisen ajankohdan määrittäminen lämpösummalla.
Termisten vuodenaikojen alkamisajankohdat poikkeavat Etelä- ja Pohjois-Suomessa melkoisesti toisistaan.
Esimerkiksi Sodankylässä kevät ja kesä saapuvat noin kuukautta myöhemmin ja vastaavasti syksy ja talvi tulevat noin kuukautta aikaisemmin kuin Turussa.
Termisten vuodenaikojen ajankohdat Turussa ja Sodankylässä vertailukaudella 1981–2010.
10.B Taulukko: Keskilämpötilat Enontekiön Kilpisjärven Saanan havaintoasemalta aikaväliltä 1.9.2021–30.11.2021
Jokainen alla oleva tiedosto sisältää samat tiedot. Tallenna tiedosto, käynnistä valitsemasi ohjelmisto ja avaa tallentamasi tiedosto ohjelmiston valikosta.
10B_fi.ods (LibreOffice Calc)
10B_fi.cmbl (Logger Pro)
10B_fi.ggb (GeoGebra)
10B_fi.vcp (Casio ClassPad Manager)
10B_fi.tns (TI-Nspire)
11. Suhteellinen vaalitapa
11.A Taulukko: Äänestystulokset
Ehdokas | Puolue | Äänet |
---|---|---|
Frodo | Hobittipuolue | 34320 |
Sam | Hobittipuolue | 11029 |
Pippin | Hobittipuolue | 8867 |
Merri | Hobittipuolue | 6660 |
Bilbo | Hobittipuolue | 3162 |
Aragorn | Ihmispuolue | 61203 |
Boromir | Ihmispuolue | 4650 |
Sauron | Ihmispuolue | 17 |
Galadriel | Haltiapuolue | 10221 |
Legolas | Haltiapuolue | 6790 |
Annatar | Haltiapuolue | 4923 |
Gimli | Kääpiöpuolue | 19034 |
Gloin | Kääpiöpuolue | 2589 |
Jokainen alla oleva tiedosto sisältää samat tiedot. Tallenna tiedosto, käynnistä valitsemasi ohjelmisto ja avaa tallentamasi tiedosto ohjelmiston valikosta.
11A_fi.ods (LibreOffice Calc)
11A_fi.cmbl (Logger Pro)
11A_fi.ggb (GeoGebra)
11A_fi.vcp (Casio ClassPad Manager)
11A_fi.tns (TI-Nspire)
11.B Teksti: D'Hondtin suhteellinen vaalitapa
Lasketaan kunkin puolueen saama kokonaisäänimäärä vaalipiirissä.
Kussakin puolueessa ehdokkaat laitetaan järjestykseen henkilökohtaisen äänimäärän perusteella.
Kullekin ehdokkaalle lasketaan vertausluku siten, että puolueestaan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen puolueen koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet puolueen äänimäärästä, kolmanneksi eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen kolmasosan puolueen äänimäärästä ja niin edelleen.
Vaalipiirin kaikki ehdokkaat laitetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen.
Jos vaalipiiristä valitaan n ehdokasta, niin valituiksi tulevat ne, joilla on n suurinta vertauslukua. Tasatilanteessa valittava arvotaan.